lähtö lähenee

Huomenna sit on lento 8.35 Tukholmaan. Sain tietää etten lennäkkään yksin, Tukholmaan tulee mun kaa joku Ida ja sit Tukholmassa seuraan liittyy vielä yks suomalainen jonka kaa oon nyt puhunut facebookissakin.

Vähän joo jännittää, ihan vähän vaan. Ei vaan pelkään oikeesti et tossa illalla tai huomenna aamulla oikeesti iskee joku hirvee paniikki koska nyt periaatteessa on jotenki melkein epätodellinen fiilis. En tajuu et nyt oikeesti lähen, ihan kohta.

Matkalaukku painaa nyt jotain 22,5 kiloo kun sovittiin et äiti lähetää sit perässä suklaat, salmiakit ja uggit (joo niitä salmiakkeja jne tuli tosiaan läksiäislahjana ihan reippaasti. Nii ja hapankorput kans se lähettää.) Käsimatkatavarani on tommonen iso Puman laukku joka natisee liitoksistaan ja on vähän liian iso ja vähän liian painava mut luotan siihen et sitä ei aleta syynäämään.

En tajuu mitä nyt pitäis tehä, laukku käytännössä pakattu, punnittu, tärkeistä papereista otettu jotain 50 miljoonaa kopioo ihan varalta. Koitan vaan miettii mitä oon unohtanu mut luultavasti muistan sen sit lentokoneessa. Paitti ainiin sanakirja! Ei se mahu mun Puma-laukkuun. No niin nyt saan taas lisää tekemistä kun koitan alkaa tunkee sitä sinne..

Hmm outo fiilis.. Nyt on eilen sanottu vikoillekkin kavereille moikat, sit tänään oli sukulais-läksiäiset eli niitä tuli nähtyä plus myös isosiskolle on sanottu tänään moimoi. Outoooh.....

Tai tavallaan, jos nyt puhutaan kavereitten osalta ni ihan hyväkin olo koska oon onnistunut näkeen kaikki nyt tässä ja on ollu kivaa ja ei oo käyny sillai et jonku ois nähny tajuamatta ettei tuu enää näkeen jos tajuutte mitä meinaan.. Mut on jäistä häipyy ei tiiä miten pitäis olla. Perhe siellä jenkeissä kyllä vaikuttaa helmeltä (toivotavasti kans on). Ja varsinki ne Amanda ja Kaleigha ihmiset on saanu mun olon tosi tervetulleeks, et sillei on kiva lähtee ja nyt vihdoin nähdä et millasta siel nyt on. Mut en haluis lähtee täältää..!!! Yhyy. Miksi aina sillon kun on kivointa pitää lähteä pois.

5 days to go

Tilanne tässä vaiheessa. Tosiaan noi täyttöpullot menossa käsimatkatavaroihin ja niihin tulee myös sisältöä..

Tasan viikko jäljellä!! Kerroin hosteille vähän mun läksiäisitä ni ne vaati tuomaan sit sinne mutakakun reseptin ni voin sit tehä sitä niille.. Ne tosiaankin taitaa olettaa et leivon niille sit ihan sairaasti kaikkee mut no mikäs siinä, tykkään leipoo :)

On tylsää joten teen pienen tilannekatsauksen tähän. Ens viikolla on viisumihaastattelu. Mennään jo maanantaina Helsinkiin kun se on tiistaiaamuna ni ei tarvi sit herätä niin aikasin. Pitäis olla kaikki tarvittava, passi, viisumikuva, DS 160-lomakkeen kuitti, DS 2019-lomake, viisumimaksu maksettu (ehkä, pitää tarkistaa äitiltä x), sevis-maksukuitti. Sit vielä kirjekuori mun osotteella ja postimerkillä varustetuna ni we're good to go. En ainakaan vielä jännitä sitä, kaikki on sanonu et ei oo mikään paha rasti.

Isäntäperheellä oli joku info-juttu, sain sen käsityksen et ehkä vähän samantyyppinen kun mulla oli sen infotilaisuus toukokuussa. Ne sano et siin oli kaikkee "dos and donts with a student, rules, culture shock, supervision, problem solving, school etc." Sit mä luulen et mun aluevalvoja pyys mua facebookissa kaveriks, tai ainakin se asuu Michiganissa ja sen seinästä ja tykkäämisitä voi päätellä et se on ainakin joku aluevalvoja. Vaikutti ihan kivalta tyypiltä, en oo kyllä vielä mitään viestitelly sen kans.

Ei kai paljoo muuta. Amandalle en oo pitkään aikaan lähettäny viestii. Se on yllättävän vaikeeta kirjottaa enkuks jotain luontevaa viestiä, vaikka mulla onkin ihan hyvä sanavarasto ni pitää silti aina miettiä et se ei esim ymmärrä jotain ihan väärin, koska en oikeesti vielä tunne sitä enkä tiiä esim millanen huumorintaju sillä tai ylipäätään amerikkalaisilla on. Jotain pitäis kyllä lähiaikoina lähettää ettei se unohda mun olemassaoloa..

Lähtöön aika tasan kuusi viikkoa.

viisumi

Sain tänään noi viisumipaperit ja voi hyvä luoja tässä on hommaa.. Okei kun vaan viitsis tarttua toimeen nii sais ehkä jossain vaiheessa sen tehtyä mutta ei jaksaaah....Vaikka pitäis koska siellä on ruuhkaa siellä USAn suurlähetystössä tähän aikaan ja voi kestää että saa haastatteluajan ja sit sen itse viisumin. Sain muuten kanssa noi vakuutuspaperit, nyt alkaa tuntuu et kohta on kaikki kasassa et ainoo mikä on jäljellä ni lentolippu ja astuminen koneeseen. Vasta 31.8. Tavallaan oon kyl ihan iloinen et aika myöhään koska vaikka oonki tosi innoissani ni samalla alkaa selkeemmin tajuta et kohta en nää kavereita tai ketään suomalaista vuoteen! Ihan hyvä että vielä vajaa pari kuukautta elää Suomi-elämää.